5.

Aihe: Ennen ylösnousemustaan Jeesus perusti kirkon ja asetti sakramentit jakamaan sitä yliluonnollista armoa, jonka kautta ihminen tulee osalliseksi jumalallisesta elämästä.

“Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista”

Se, että Jeesus astui ”alas tuonelaan” tarkoittaa, että hänen sielunsa laskeutui vapauttamaan ne oikeamieliset, jotka olivat odottaneet pelastajaa. Taivas oli ollut suljettu – nyt taivas oli avattu.

”…Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä, jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille” (1. Piet. 3:18-19)

Ylösnousemus

Ylösnousemuksessa Jeesuksen sielu yhtyy takaisin ruumiiseen ja hän nousee haudasta.

Jeesus nousee haudasta ruumiillisesti:

• opetuslapset syövät ja juovat hänen kanssaan (Apt. 10:41)
• hänen ruumiissaan on ristiinnaulitsemisen jäljet (Joh. 20:28)
• mutta ylösnousemusruumis ei ole enää samalla tavalla aineeseen ja tilaan sidottu (vrt. Joh. 20:19)

”Mutta hän sanoi heille: ’Älkää peljästykö; te etsitte Jeesusta, Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut ylös; ei hän ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat’” (Mark. 16:6)

Ylösnousemus:

• on merkittävin todiste Kristuksen jumaluudesta
• ennakoi sitä, että viimeisenä päivänä tapahtuu yleinen ylösnousemus

Virheitä ylösnousemuksen suhteen

1. Pelkkä sielullinen ylösnousemus – vain Jeesuksen sielu nousi kuolleista, ei myös kirkastettu ylösnousemusruumis
2. Pelkkä ”moraalinen” ylösnousemus – Jeesus ”elää” vain siinä merkityksessä, että hänen sanomansa elää
3. Ei todellista kuolemaa – Jeesus ei ennen ylösnousemustaan ollut todella kuollut
4. Ylösnousemushuijaus – Ylösnousemus on keksitty tarina

”Hän näyttäytyi heille neljänkymmenen päivän aikana useasti ja puhui Jumalan valtakunnasta” (Apt. 1:3)

Taivaaseenastuminen

Taivaaseenastuminen tarkoittaa, että Jeesus poistuu opetuslasten luota taivaaseen. Taivas ei tässä tarkoita ilmakehää vaan ”paikkaa” Jumalan luona, joka on ihmisen elämän päämäärä. Jeesus ei ole enää fyysisesti opetuslasten nähtävissä. “Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe” (Joh. 20:29).

Pyhän Hengen lähettäminen ja kirkon toiminnan alku

Maanpäällisen elämänsä aikana Jeesus ilmoitti perustavansa kirkon. ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä perustan kirkkoni” (Matt. 16:18).

Kun Jeesus poistuu opetuslasten luota, hänen pelastava toimintansa jatkuu kirkossa. Kirkko on hänen ”mystinen ruumiinsa”:

• ”Kirkko on Kristuksen ruumis … Juuri niin hoitaa Kristuskin kirkkoaan, omaa ruumistaan, jonka jäseniä me olemme” (Ef. 1:23)
• ”[Kristus] on ruumiin pää, ja ruumis on kirkko” (Kol. 1:18)
• ”Niin kuin meillä jokaisella on yksi ruumis ja siinä monta jäsentä, joilla on eri tehtävänsä, samoin me kaikki olemme Kristuksessa yksi ruumis mutta olemme kukin toistemme jäseniä” (Room. 12:4-5)

”Jos määrittelisimme ja kuvaisimme Jeesuksen Kristuksen todellisen kirkon … emme löytäisi mitään jalompaa, korkeampaa tai jumalisempaa ilmaisua kuin ’Jeesuksen Kristuksen mystinen ruumis’ – ilmaisu, joka nousee ja on ikäänkuin oikeutetusti puhkeaa kukkaan Pyhän Raamatun ja pyhien isien toistuvista opetuksista” (paavi Pius XII, Mystici Corporis, 13)

Kirkko on Kristuksen mystinen ruumis, jonka on tarkoitus koota yhteen Jumalan perheeksi kaikki Kristuksen omat johtaakseen heidät taivaaseen.

Tiesitkö: Suomenkielisessä Raamatussa kreikan sana ekkleesia käännetään joskus kirkoksi, joskus seurakunnaksi.

Kirkon perustaksi Jeesus kokosi kaksitoista apostolia, jotka vastaavat Israelin kahtatoista patriarkkaa ja heimoa. Tämä ilmaisee, että kirkko on ”uusi Israel”, uusi Jumalan kansa. Vanhaa Israelia ei kuitenkaan tule sanoa Jumalan ”hylkäämäksi”.

”Jeesus sanoi: ’Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet. Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää.’ Silloin ne, jotka olivat koolla, kysyivät häneltä: ’Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?’ Hän vastasi: ’Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut. Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka’” (Apt. 1:4-8)

Jeesus nousee taivaaseen ja Pyhä Henki vuodatetaan

Jeesuksen julkinen tehtävä alkoi hänen kasteestaan, jossa Pyhä Henki laskeutui näkyvässä hahmossa Jeesuksen ylle. Kun Pyhä Henki helluntaina vuodatetaan Kristuksen seuraajien ylle, alkaa kirkon julkinen tehtävä. Kuten sielu elävöittää ruumiin, elävöittää Pyhä Henki kirkon sieluna Kristuksen mystisen ruumiin.

• 

• 

Taivaaseennoussut Kristus on mystisen ruumiinsa näkymätön pää (vrt. Kol. 1:18). Hän antoi tämän ruumiin näkyväksi pääksi apostoli Pietarin. ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä perustan kirkkoni” (Matt. 16:18). Pietarin seuraajaa eli Rooman piispaa kutsutaan paaviksi. Paavista lisää myöhemmin.

Kristuksen ruumiin jäseninä kristityt muodostavat Jumalan kansan. Pyhä Henki jakaa kullekin lahjoja ja tehtäviä yhteiseksi parhaaksi. Kirkon ainutlaatuinen jäsen on Neitsyt Maria.

Neitsyt Maria on Kristuksen fyysisen ruumiin äiti…

… Neitsyt Maria on Kristuksen mystisen ruumiin hengellinen äiti: “Nainen, tämä on poikasi! … Tämä on äitisi!” (Joh. 19: 26-27).

Virheitä kirkosta

• “kirkko ilman Pietaria”
  • Miksi se on virhe?
    • Jeesus asetti Pietarin kirkkonsa pääksi.
    • Ilman näkyvää päätä ei ole näkyvää ykseyttä.
    • ”Ubi Petrus, ibi ecclesia” – Missä Pietari, siellä kirkko (kirkkoisä Ambrosius, k.397)

• “vain näkymätön kirkko”
  • Miksi se on virhe?
    • Näkymätön kirkko ei voi opettaa eikä siihen voida liittyä. Se voi mukautua jokaisen oman mielen mukaiseksi. Mutta pelastuminen ei ole sitä, että kristinusko mukautuu oman mielen mukaiseksi, vaan sitä, että oma mieli mukautuu kristinuskon mukaiseksi.
    • kirkko on Kristuksen mystinen ruumis ja siksi näkyvä. Pyhä Henki, joka sitä elävöittää, on sen sijaan näkymätön. ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee” (Joh. 3:8).

Ennen taivaaseenastumista – kirkon sakramenttien asettaminen

”Tehkää tämä minun muistokseni” (Luuk. 22:19)

Kirkon sakramentit välittävät sitä armoa, jonka Jeesus ristinuhrillaan ansaitsi.

”Kristus tuli maailmaan jakamaan jumalallista elämää, jonka hän Isän ja Pyhän Hengen kanssa on omistanut hamasta ikuisuudesta. Jumalalle tämä elämä kuuluu luonnostaan, mutta meille se on yli-luonnollista. Kun Jumala antaa luoduilleen osallisuuden tähän elämään, hän antaa rakkautensa lahjan ja ylenpalttisen armon, jota kukaan ei voi vaatia.

Miten tästä ihmeellisestä lahjasta tullaan osallisiksi? Miten voimme ottaa vastaan elämän, jonka maailman Pelastaja haluaa ihmiskunnalle suoda? Saamme sen seitsemän sakramentin kautta, jotka Kristus asetti ennen taivaaseenastumistaan. Näin yksinkertaista ja näin syvällistä se on” (Hardon SJ, Basic Catholic Catechism)

Sakramenteista ensimmäinen on kaste, sillä se antaa ihmiselle yliluonnollisen elämän ja liittää hänet Kristuksen mystiseen ruumiiseen.

”Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä. Vaikka jäseniä on monta, ne kaikki muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki… on kastettu yhdeksi ruumiiksi” (1. Kor. 12: 12-13)

Mikä on sakramentti?

Sakramentti on Kristuksen asettama näkyvä merkki, joka välittää armoa.

• sakramentti-sanan taustalla on verbi sacrare = asettaa erilleen pyhäksi, pyhittää

”Sakramentit ovat aisteilla havaittavia, vaikuttavia armon merkkejä, jotka Kristus on asettanut ja uskonut kirkolle ja joiden kautta meille lahjoitetaan jumalallinen elämä” (Kompendium, 224)

Jumalan säätämystä jakaa pelastavaa armoa aineellisten sakramenttien kautta kutsutaan sakramentaaliseksi pelastustaloudeksi.

”Se, mikä oli nähtävissä Vapahtajassamme, on siirtynyt hänen sakramentteihinsa” (pyhä Leo Suuri)

Sakramentteja on seitsemän

Kirkolla on seitsemän sakramenttia:

1. kaste
2. vahvistus
3. eukaristia eli ehtoollinen
4. rippi eli parannus
5. sairaiden voitelu
6. avioliitto
7. pappeus.

Sakramentit Uudessa Testamentissa

Joidenkin sakramenttien asettaminen näkyy Uudessa testamentissa suoraan. Toisista on muunlaisia merkkejä. Kaikki sakramentit ovat kirkon, Kristuksen mystisen ruumiin, sakramentteja.

• kaste (sakramentti, joka antaa Pyhän Hengen):
  • ”Meidät kaikki… on kastettu yhdeksi ruumiiksi” 1. Kor. 12:13
  • ”On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä!” (Ef. 4:4-6)

• vahvistus (sakramentti, joka jakaa Pyhän Hengen täyteyden kättenpäällepanemisen kautta):
  • ”Pietari ja Johannes [apostolit = kirkon edustajat] panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen” (Apt. 8:17)
  • ”… kun Paavali [myös apostoli] pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin…” (Apt. 19:6)

• eukaristia:
  • ”Tämä on minun ruumiini” (1. Kor. 11:24)
  • ”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä” (Joh. 6:56)

• rippi:
  • ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut” (Joh. 20:22-23)

• sairaiden voitelu:
  • ”Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan [kirkon] vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi” (Jaak. 5:14-15)

• avioliitto:
  • ”Sen tähden mies luopuu isästään ja äidistään ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Tämä on suuri salaisuus (kr. mysteerion) – minä tarkoitan Kristusta ja kirkkoa” (Ef. 5:31-32)

• pappeus:
  • ”Tämä on minun ruumiini… Tehkää tämä minun muistokseni… Tämä malja on uusi liitto minun veressäni… Tehkää se minun muistokseni” (1. Kor. 11: 24-25)

---

”Astui ylös taivaaseen, istuu Isän, Jumalan, oikealla puolella, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan elävät ja kuolleet”

Jeesus on noussut taivaaseen ylösnousemusruumissaan. Ihmisluonto on korotettu takaisin Jumalan yhteyteen. Jeesus on portti Jumalan luo. ”Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh. 14:16).

Kristukseen liittyneenä ihminen tulee osalliseksi Pyhän Kolminaisuuden sisäisestä elämästä. ”Jos joku rakastaa minua… Isä ja minä tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänessä”. Tämä yhteys toteutuu Pyhän Hengen voimasta uskon, toivon, rakkauden ja sakramenttien kautta sekä siten, että seuraamme elämässämme Jeesusta.

”Ennenkaikkea sakramenttien kautta saamme jumalallisen armonelämän, jonka myötä voimme seurata häntä maanpäällisen vaelluksemme ajan, kunnes Jumala kutsuu meidät ikuisuuteen. Sakramenttien kautta meidät herätetään eloon, meitä parannetaan, ravitaan ja vahvistetaan. Sakramenttien ansiosta voimme odottaa nauttivamme tämän yliluonnollisen elämän hedelmiä Pyhän Kolminaisuuden kanssa taivaassa” (Hardon SJ, Basic Catholic Catechism)

Uskontunnustukset (Apostolinen & Nikaian-Konstantinopolin):

”[Uskon] Pyhään Henkeen, pyhän katolisen kirkon, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän”

”[Uskon] Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksitekijään, joka Isästä ja Pojasta lähtee, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa palvotaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Ja yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksi antamiseksi, odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää. Aamen”

---

Kysymykset (oikein / väärin):

1. Jeesuksen ylösnousemus on historiallinen tapahtuma.

2. Kristus nousi taivaaseen ruumiillisesti.

3. Kirkko on Kristuksen fyysinen ruumis.

4. Kirkko on Kristuksen mystinen ruumis, jota elävöittää Pyhä Henki.

5. Kristuksen mystisen ruumiin jäseniksi tullaan kasteessa, joka on sakramenteista ensimmäinen.

---

Lisälukemista:

Trenton kirkolliskokous sakramenteista: https://cdn.katolinen.fi/uploads/2018/02/tridentinum07.pdf

Vatikaanin II kirkolliskokous: Lumen Gentium – Kirkosta: https://katolinen.fi/lumen-gentium/