Kirkon tuntomerkit ja tehtävät

Aloitetaan kysymyksellä: Voiko olla kristitty, ilman että on kirkon täysi jäsen?

V. “Elää kristittynä sanan täydessä ja varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa olla kirkon jäsen. Loppujen lopuksi Kristus itse sanoi perustavansa yhden kirkon – hänen kirkkonsa – ‘Pietarin kalliolle’ (Matt. 16:18) ja että kristityn tulee ‘kuunnella kirkkoa’ (Mat. 18:17). Kristus ei toisin sanoen tarkoittanut, että hänen seuraajansa olisivat eristyksissä olevia yksilöitä tai sellaisen tilkkutäkin jäseniä, joka muodostuu vailla keskinäistä yhteyttä olevista ryhmittymistä. Uusi Testamentti korostaa vahvasti kirkon keskeisyyttä kristityn elämässä. Pyhä Paavali vakuuttaa, että kirkko on ‘Kristuksen ruumis’ (Ef. 5:23), jopa niin että kuvaa tätä yhteyttä miehen ja naisen välisen yhteyden kaltaiseksi. Kristuksen ja hänen kirkkonsa välinen rakkaus on niin suuri, että Kristus näkee kirkon vainoamisen hänen vainoamisenaan (Apt. 9:4; 22:7; 26:14). Pyhä Paavali kuvaa katumattoman syntisen poissulkemista kirkon yhteydestä ‘saatanan haltuun luovuttamiseksi’ (1. Tim. 1:20; 1. Kor. 5:5), antaen ymmärtää, että kirkosta erillään oleminen vaarantaa sielun. Seuraavina vuosisatoina kristityt pyhät antoivat samankaltaisia varoituksia. Pyhä Cyprianus, 200-luvun piispa ja marttyyri, kirjoitti: ‘Jumala ei voi olla kenenkään Isä, ellei kirkko ole hänen äitinsä’ (De Ecclesiae catholicae unitate 6)

Joten vaikka on mahdollista olla kristitty kirkon täyden yhteyden ulkopuolella, tällainen tila on epätyydyttävä. Tämä tila on kuitenkin synnillinen vain silloin kun joku on leikattu irti kirkosta omasta syystään” (Evangelium. Sharing the riches of the Catholic Faith. Presenter’s Guide, 16)

Kirkon tuntomerkit

Kirkko on mahdollista tunnistaa. Se on Kristuksen perustama, Kristus asetti Pietarin sen johtajaksi ja se on “yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen”.

a. Kristuksen perustama

Kirkko on Kristuksen perustama. ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä perustan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita” (Matt. 16:18). Se tulee säilymään aikojen loppuun asti.

b. Pietarin johtoasema: “Sinä olet Pietari”

• Jeesus sanoi Pietarille: ”Kaitse minun lampaitani” (Joh. 21:15-17)
• Jeesus sanoi Pietarille: ”Minä annan sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Kaikki, mitä sidot maan päällä, on oleva sidottu taivaassa ja kaikki, minkä päästät maan päällä, on oleva päästetty taivaassa” (Matt. 16:19)
• evankelistat mainitsevat Pietarin aina ensimmäisenä: ”Kahdentoista apostolin nimet ovat nämä: ensimmäinen Simon, jota Pietariksi kutsutaan” (Matt. 10:2)
• Jeesuksen noustua taivaaseen Pietari toimi päämiehenä: Mattiaksen vaalissa, helluntaipäivänä, kiistassa pakanoiden ottamisesta kirkkoon, Jerusalemin kokouksessa ja niin edelleen (Apt. 1,2,11,15)
• Efeson kirkolliskokouksen aikana v. 431 lausuttiin ”kenenkään epäilemättömänä asiana, että pyhä Pietari on apostolien ruhtinas ja päämies, katolisen kirkon kulmakivi”

c. Neljä tuntomerkkiä

Uskontunnustuksessa lausutaan: ”Uskon yhden, pyhän, katolisen ja apostolisen kirkon”.

Kirkko on yksi

• sillä on yksi ja sama usko
• sillä on samat sakramentit
• sillä on yksi näkymätön päämies (Jeesus Kristus) ja yksi näkyvä päämies (Pietarin seuraaja)

Voiko olla olemassa useita kirkkoja? Ei, koska ”On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä!” (Ef. 4:4-6). ”Yksi Jumala, yksi usko, yksi kaste ” → yksi Kristuksen puoliso → yksi kirkko.

Kirkko on pyhä

• sen perustaja (Jeesus Kristus) on pyhä
• se säilyttää uskollisesti ja välittää kaikkia pyhityskeinoja
• siinä on kaikkina aikoina ollut pyhiä jäseniä

”Kirkko on pyhä, koska sen perustaja on pyhä Jumala. Kristus on antanut itsensä sen puolesta pyhittääkseen sen ja tehdäkseen sen pyhittäväksi. Pyhä Henki elävöittää sitä rakkaudella. Siinä on käsillä pelastuskeinojen koko runsaus. Pyhyys on kaikkien sen jäsenten kutsumus ja sen kaiken toiminnan päämäärä. Kirkon keskellä ovat Neitsyt Maria ja monet pyhimykset esikuvina ja esirukoilijoina” (Kompendium, 165)

Huonot katolilaiset eivät todista kirkon pyhyyttä vastaan, koska he eivät kuuntele kirkon opetusta eivätkä käytä vilpittömästi kirkon tarjoamia pyhittymisen välineitä.

Kirkko on katolinen eli yleinen, yleismaailmallinen

• se on ollut olemassa Kristuksen ajasta asti
• se on Kristuksen lähetyskäskyn mukaan levinnyt kaikkialle maailmaan, opettanut kaikkia kansoja ja jatkaa yhä molempia
• siihen kuuluu ihmisiä kaikkina aikoina kaikista kansoista ja maista

Kirkko on apostolinen

• se juontaa todistettavasti apostolien aikoihin asti
• se opettaa apostolista oppia
• sen johtajat, paavi ja piispat, ovat apostolien oikeita seuraajia

Jeesus asetti apostolit kirkkonsa paimeniksi. Piispat ovat apostolien laillisesti asetettuja seuraajia, jotka ovat saaneet vihkimyksensä kirkon lakien mukaisesti. Lailliset paimenet ovat yhteydessä omaan piispaansa ja tämän kautta Rooman piispaan eli paaviin. Katso lisää kohdasta: ”Apostolinen suksessio”.

Täyttävätkö muut yhteisöt kirkon tuntomerkit?

Eivät, koska ne eivät ole

yksi

• ne eivät ole eivätkä voi olla yksimielisiä, koska niillä ei ole yhteistä päämiestä
• mikään niistä ei tunnusta korkeinta vallanpitäjää, joka voi erehtymättömästi ratkaista uskonkysymyksiä
• koska ihmiset saavat niissä usein oman mielensä mukaan selittää pyhää Raamattua ja uskoa

pyhä

• mikään niistä ei voi osoittaa, että niiden perustaja olisi Jeesus Kristus
• ne ovat usein hylänneet sakramentteja
• ne sallivat usein pyhyyden vastaisia opetuksia

katolinen

• useat niistä ovat syntyneet vasta viime aikoina
• ne ovat jakautuneet moniin lahkoihin
• joista ainoakaan ei ole yleisesti levinnyt kaikkialle maailmaan

apostolinen

• koska ne eivät voi useinkaan osoittaa, että niillä olisi Jeesuksen lähettämiä apostolien seuraajia
• ne ovat yleensä syntyneet kauan apostolien jälkeen ja vain erkaantumalla apostolisesta kirkosta
• koska niiden horjuva ja muuttuva oppi ei selvästikään ole apostolinen

Hyvä tietää: ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko” ei ole katolisen uskon mukainen kirkko eikä täytä kirkon tuntomerkkejä; se on “kirkollinen yhteisö”.

Kirkon tehtävä: opetus-, pappis- ja paimenvirka

Kristus on perustanut kirkon johtaakseen ihmiset pelastukseen. Hän on antanut kirkolle opetus-, pappis- ja paimenviran. ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti” (Matt. 28:18-20)

• Pappisviran kautta ihmisiä pyhitetään, erityisesti pyhän messun kautta.
• Paimenviran kautta kristittyjä johdetaan pelastuksen tielle.
• Opetusviran kautta Jumalan ilmoittama totuus säilytetään ja julistetaan.

Opetusvirasta

”Kristus on asettanut muutaman paimeniksi ja opettajiksi… ettemme enää olisi häilyviä lapsia, joita kaikkinaiset opintuulet heittelevät sinne tänne ihmisten häijyyden ja kavaluuden kautta erehdysten harhateille” (Ef. 4:11,14).

Opetusvirka (magisterium) on kirkossa Pietarilla ja apostoleilla ja näiden seuraajilla eli paavilla ja piispoilla. Jeesus lupasi:

• olla apostolien (ja näiden seuraajien) kanssa maailman loppuun asti (Matt. 28:20)
• että totuuden Henki pysyy heidän luonaan ja heissä (Joh. 14:16-17)
• etteivät tuonelan portit voita kirkkoa (Matt. 16:18)

”Opetusvirka on erehtymätön, kun paavi valtansa perusteella kirkon kaikkea ylipaimenena tai piispainkollegio yhteydessä paavin kanssa, ennen kaikkea ekumeenisessa kirkolliskokouksessa, julistaa lopulliseksi jonkin uskoa tai moraalia koskevan opinkappaleen. Opetusvirka on erehtymätön myös silloin, kun paavi ja piispat normaalissa opetusvirassaan yksimielisesti esittävät jonkin opin lopulliseksi. Sellaiseen opetukseen on jokaisen uskovan liityttävä uskon kuuliaisuutta osoittaen” (Kompendium, 185)

Paavi on varustettu sillä erehtymättömyydellä, jolla Jumala tahtoi varustaa kirkkonsa uskoa ja moraalia koskevassa opinmäärittelyssä kun hän kirkon korkeimpana paimenena ja opettajana uskon- ja moraaliopin asioissa antaa koko kirkkoa koskevan päätöksen. Tästä todistaa esimerkiksi se, että:

• Jeesus lupasi, ettei Pietarin usko raukea tyhjiin ja velvoitti häntä vahvistamaan veljiään: ”Simon, Simon, saatana on saanut seuloa teitä kuin viljaa, mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei uskosi raukea tyhjiin… ja kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi” (Luuk. 22:32)
• hän on asettanut Pietarin kirkon perustaksi (Matt. 16:18) ja ylimmäiseksi paimeneksi (Joh. 21:15-17)
• kirkon, joka on totuuden pylväs ja perusta (1. Tim. 3:15) ja jota eivät tuonelan portit voita (Matt. 16:18)

”Jos hän ei tottele kirkkoakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin” (Matt. 18:17).

”He omistautuivat apostolien opetukselle ja yhteiselle elämälle, leivän murtamiseen ja rukouksille… ja joka päivä Herra lisäsi heidän joukkoonsa niitä, jotka pelastuivat” (Apt. 2:42;47)

Joitain kysymyksiä

Mitä tarkoittaa ”apostolinen seuraanto” (apostolinen suksessio)?

”Apostolinen seuraanto” tarkoittaa ”apostolien lähetystehtävän ja vallan siirtämistä heidän seuraajilleen, piispoille, vihkimyksen sakramentin kautta. Tämän siirtämisen ansiosta kirkko pysyy uskon ja elämän yhteydessä alkuperäänsä, samalla kun se suuntaa koko apostolaattinsa [=apostolisen tehtävänsä] Kristuksen valtakunnan levittämiseen maan päällä vuosisadasta toiseen” (Kompendium, 176)

Hyvä tietää: “Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla” ei ole ”apostolista seuraantoa” siten kuin kirkko sen ymmärtää: sillä ei ole vihkimyksen eli pappeuden sakramenttia; se ei myöskään ole säilyttänyt oppia kaikista uskontotuuksista eikä moraalikysymyksistä.

Voidaanko varhaisista historiallisista asiakirjoista löytää todisteita katolisen kirkon luonteesta?

Kyllä. Sanaa ”katolinen” käyttää ensimmäisen kerran pyhä Ignatius Antiokialainen vuoden 110-tienoilla. Hän kirjoittaa: ”Seuratkaa kaikki piispaa niin kuin Jeesus Kristus Isää, ja vanhimpia niin kuin apostoleja. Diakoneja taas kunnioittakaa kuin Jumalan käskyä. Älköön kukaan ilman piispaa toimittako mitään seurakunnallista toimitusta. Sellaista ehtoollista [eukaristiaa] pidettäköön pätevänä, joka tapahtuu piispan tai hänen valtuuttamansa henkilön toimesta. Minne piispa ilmaantuu, siellä olkoon lauma, samoin kuin katolinen kirkko on siellä, missä Jeesus Kristus on” (Kirje smyrnalaisille, teoksessa Apostoliset isät, suom. H. Koskenniemi)

Miten järjestys säilyy kirkossa?

Kirkossa säilyy yksimielisyys ja hyvä järjestys kun uskovaiset asettuvat pappiensa, papit piispojensa ja piispat paavin alaisiksi.

Missä on ainoa Kristuksen kirkko?

Ainoa Kristuksen kirkko, joka on perustettu ja järjestetty tähän maailmaan näkyväksi yhteisöksi on (subsist in) katolisessa kirkossa, jota johtavat Pietarin seuraaja ja hänen kanssaan yhteydessä olevat piispat. Vain tämän kirkon kautta voidaan saavuttaa pelastusvälineiden täyteys. Sillä vain apostolien kollegiolle, jonka pää on Pietari, on Herra uskonut kaikki uuden liiton hyvyydet (Kompendium, 162)

Mitä tarkoittaa sanonta ”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta”?

Tämä sanonta tarkoittaa, että kaikki pelastus tulee Kristukselta, joka on Pää, kirkon kautta, joka on hänen ruumiinsa. Sen tähden ne ihmiset eivät voi pelastua, jotka tietävät, että Kristus perusti kirkon, joka on pelastukseen välttämätön, mutta eivät kuitenkaan liity siihen tai tahdo pysyä siinä. Samalla voivat Kristuksen ja hänen kirkkonsa kautta saavuttaa ikuisen pelastuksen ne, jotka ilman omaa syytään eivät tunne Kristuksen evankeliumia ja hänen kirkkoaan, mutta kuitenkin etsivät Jumalaa vilpittömin sydämin ja armon vaikutuksen alaisina näkevät vaivaa täyttääkseen hänen tahtonsa, jonka he tuntevat omantunnon äänessä (Kompendium, 171)

Onko kirkon saama lähetystehtävä yhä voimassa?

Kyllä. Kirkon tulee julistaa evankeliumia, ”koska Kristus itse on käskenyt: ’Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen’ (Matt. 28:19). Tämän Herran antaman lähetystehtävän alkuperää on Jumalan ikuisessa rakkaudessa. Jumala on lähettänyt Poikansa ja Henkensä, koska hän ’tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden’ (1. Tim. 2:4)”

Kirkko on missionaarinen eli lähetyssuuntautunut. ”Pyhän Hengen johtamana kirkko jatkaa kautta historian Kristuksen itsensä lähetystehtävää. Sen tähden kristittyjen täytyy julistaa kaikille Kristuksen tuomaa ilosanomaa, samalla kun he seuraavat hänen tietään ja ovat valmiita uhraamaan itsensä marttyyrikuolemaan saakka” (Kompendium, 172&173)

---

Kysymykset (oikein / väärin)

1. Pyhä Ignatius Roomalainen on ensimmäinen, joka käyttää sanaa ”katolinen” viittamaan kirkkoon

2. Pyhyys on jokaisen kirkon jäsenen kutsumus

Lähteet: Katolisen kirkon katekismuksen kompendium (Katolinen tiedotuskeskus 2013); Katolinen katekismus (1953); M.Holden & A. Pinsent: Evangelium. Sharing the Riches of the Catholic Faith (Catholic Truth Society, 2009)