Seurakunnan historiaa

Vanhalla ajalla:

Seurakunnan nykyiseen alueeseen kuului ennen reformaatiota seuraavia kirkkoja ja kappeliseurakuntia:

Häme:

Pyhän Marian kirkko, Hollola.
Pyhän Laurin kirkko, Hämeenkoski.
Pyhän Olavin kirkko, Sysmä.

Lisäksi alueella oli ainakin seuraavia seurakuntia:
Asikkala (perustettu 1547)
Hartola (1540)
Iitti (1539)
Rakennuksista on säilynyt myös Padasjoen sakaristo.

Karjala:

Pyhän Marian kirkko (Hamina – nykyinen ulkoasu Engelin suunnittelema).
Lisäksi Lappeen seurakunta (1415) sekä Vironlahden sakaristo.

Uusimaa:

Pernajan kirkko (vihitty pyhälle arkkienkeli Mikaelille ja pyhälle Erikille).
Pyhän Henrikin kirkko, Pyhtää.
Pyhän Laurin kappeli (viimeistään 1414; ei enää olemassa)
Kymin kappeliseurakunta (1440)

Uudella ajalla:

Ensimmäinen suomenkielinen reformaation jälkeinen pappi, monsignore Adolf Carling (1882-1966), toimi seurakunnan alueella 1900-luvun alkupuolella. Carling oli Viipurissa sijainneen Pyhän Hyacinthuksen seurakunnan kirkkoherra vuodesta 1911 alkaen. Seurakunnan alue kattoi tuolloin nähtävästi paitsi Karjalan kannaksen myös Haminan, Mikkelin, Kuopion ja Savonlinnan.

Vuonna 1985 perustettiin kappeliseurakunta, johon kuuluivat Kymen lääni sekä Lahti, Heinola ja Loviisa. Toimintakeskuksena oli Kouvola. Kappelina toimi kerrostalosta hankittu huoneisto. Tämän Utinkadulla sijainneen kiinteistön vihkiminen tapahtui 9.3.1985.
Kappeliseurakunnan ensimmäisenä pappina toimi isä Jan Aarts SCJ. Hänen jälkeensä papiksi tuli isä Wieslaw Swiech SCJ 1989. Tänä aikana kappeliseurakunta itsenäistyi (29.5.1991).
Seurakunnalle ryhdyttiin rakentamaan omaa kirkkoa. Arkkitehti Benito Casagranden suunnittelema uusi kirkko vihittiin käyttöön 1993. Seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi tuli 1994 isä Stanislaw Szymajda SCJ (1.9.1994). Isä Stanislaw toimi kirkkoherrana 23 vuotta. Vuonna 2017 kirkkoherraksi tuli isä Jean Claude Kabeza (15.9. 2017) ja 1.9. 2019 kirkkoherrana aloittaa isä Tuomas Nyyssölä.

*

Nimensä seurakunta sai ensin 1983 autuaaksi julistetulta Ursula Ledóchowskalta. Hän työskenteli vuosina 1909-1914 Karjalan kannaksella perustamassaan tyttöjen sisäoppilaitoksessa. Seurakunnan nimi oli vuoteen 2003 saakka Autuaan Ursulan seurakunta. Ursula Ledóchowska kanonisoitiin eli julistettiin pyhäksi 18.5. 2003, minkä myötä myös seurakunnan nimeksi tuli Pyhän Ursulan seurakunta.